Lähdeluettelo

Lastensuojelun käsikirja (2015). Mitä on lastensuojelu? Haettu 10.11.2017 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/mita-on-lastensuojelu

Lastensuojelun käsikirja (2015). Ennaltaehkäisevä lastensuojelu. Haettu 13.11.2017 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/ehkaiseva-lastensuojelu

Lastensuojelulaki 417/2007. Haettu 13.11.2017 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

Lastensuojelun käsikirja (2015). Ehkäisevän työn toteuttaminen. Haettu 16.11.2017 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/ehkaiseva-lastensuojelu/ehkaisevan-tyon-toteuttaminen

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Haettu 19.11.2017 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301

Lastensuojelun käsikirja (2015). Sijaishuolto. Haettu 19.11.2017 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto

Sijaishuollon valmistelu ja muodot ai16. Lastensuojelun moduulin verkkoaineisto, Moodle. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 20.11.2017 osoitteesta https://moodle.hamk.fi/course/view.php?id=18581

Lastensuojelun käsikirja (2015). Jälkihuolto. Haettu 1.12.2017 osoitteesta https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto

Jälkihuolto (n.d.). Jälkihuolto. Haettu 3.12.2017 osoitteesta https://www.nuortenystavat.fi/palvelut/lastensuojelu/j%c3%a4lkihuolto §

 

Työkalut lastensuojelutyöhön

Lastensuojelun työmenetelmiä:

 

-          Vahvuusvariksen vahvuuskortit

-          Tunnekortit, sää kuvin

-          Elämän tärkeät asiat

-          Elämänkaaren piirtäminen paperille

-          Ajankäytön ympyrä, johon kirjataan päivärytmi

-          Kehumittari, lapsi arvioi itseään

-          Meidän perheen arki, kysymyksiä perheen arkeen liittyen

-          Laaditaan yhdessä perheelle yhteiset säännöt

-          Turvataitoja kirja

-          Verkostokartta

-          Minun päiväkirjani? Kirjataan mitä tapahtui aamu-,iltapäivällä, illalla, yöllä

 

 

Kirjallisuus:

-          Kirja, jossa kohtaat sijoitettujen lasten vanhempia. http://www.voikukkia.fi/images/VOIKUKKIA-kasikirja2015.pdf

 

-          Kirja, jossa käsitellään tutkimuksen pohjalta lastensuojelukodissa tehtävää työtä. Arjen rutiinit ja yllätykset – etrografia lastensuojelutyössä, Laakso Riitta, 2009.

-          Itsenäisen elämän ABC on kartoituksen apuväline lapselle  ja nuorelle. ttp://julkaisut.turkuamk.fi/umbrella_esimmateriaali.pdf

 

-          Socca, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus, jossa on erilaisia työmentelmiä ja välineitä lastensuojeluun.

http://www.socca.fi/lastensuojeluntyokalupakki

 

Kuva 6. Kuvassa välineitä, joita voidaan käyttää lapsen tai huoltajan kanssa arvioidessa omaa työskentelyä. (PS-kustannus n.d.). ja (Varhais-Suomen lastensuojeluyhtymä n.d.).

 

Jälkihuolto

 

Jälkihuolto aloitetaan, kun sosiaalityöntekijä tekee sijaishuollosta tehdään lopettamista koskeva päätös tai jos avohuollon tukitoimena päätetään lopettaa sijoitus, joka on kestänyt yhtä jaksoisesti puolen vuotta. Nuorelle voidaan järjestää jälkihuolto, vaikka hän ei olisi ollut kodin ulkopuolelle sijoitettuna tai sijoitus olisi kestänyt alle puoli vuotta. Tällä tavalla voidaan tukea nuoren itsenäistymistä. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 75)

 Jälkihuollossa lapselle laaditaan jälkihuoltosuunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet.  Sen lisäksi keskustellaan nuoren tarpeista, huoltajien ja viranomaisten kanssa pohditaan tuen tarpeita. Jälkihuollossa pyritään tukemaan nuoren ja vanhemman kotiutumista sijaishuollosta. Nuori voi saada jälkihuollon antamia palveluita 18-21 ikävuoteen asti. (Lastensuojelun käsikirja n.d.).

Yhdessä jälkihuollon ohjaajan kanssa nuori voi saada tukea:

-  asunnon hankintaan

-  koulunkäynnin ja opintojen suorittamiseen

-  harrastuksen etsiminen

-  osallistetaan osallistumaan vertaistuki-iltoihin

-  ohjausta rahan käyttöön esim. asumisessa ja koulutuksessa sekä arjen kulussa

-  henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta arjessa esim. pyykin pesemisessä, ruuan laitossa

 

Nuoren tulisi saada mahdollisimman laaja palvelukokonaisuus, josta hän hyötyisi vielä jälkihuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuollossa olevalle nuorelle tulee järjestää riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet ja järjestettävä tarvittava asunto nuorelle, kun riittämätön toimeentulo, puutteelliset asumisolot tai asunnon puuttuminen ovat esteenä nuoren kuntoutumiselle. ( Lastensuojelulaki §76a) Nuori on oikeutettu toimeentulo tukeen, jos hän on ollut lastensuojelupalveluiden piirissä alle 21-vuotiaana. (Lastensuojelun käsikirja n.d.)

Jälkihuollossa nuoren asunnon tukeminen tarkoittaa esim. apua asunnon hankinnassa, tuetun asumisen järjestämisessä ja vuokravakuuden maksamisessa. Nuorille tarkoitettuja tuettuja asuntoja tarjoavat esim. Nuorisoasuntoliitto ja Nuorisosäätiö. (Lastensuojelun käsikirja n.d.)

 

Jälkihuolto päättyy nuoren täytettyä 21-vuotta tai viiden vuoden kuluttua lapsen sijoittamisen jälkeen. Nuorelle jälkihuolto on vapaaehtoista. Jos nuori kieltäytyy jälkihuollosta voi hän milloin vain pyytää sitä ennen 21-vuotta. Jälkihuollon päättyessä nuorelle laaditaan suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käyttämät palvelut ja tukitoimet.

 

Oma pohdintani

Koen, että ilman jälkihuoltoa nuori ei voi lähteä omin siivin maailmaan. Onnistunut jälkihuolto rohkaisee nuorta aikuisena elämiseen. Ensiarvoisen tärkeää on, että kun nuori lähtee kokeilemaan omia siipiään saa hän siihen rinnalla kulkijan, kuten haastateltavani kertoi. Olen sitä mieltä, että on välttämätöntä miettiä, minkälaiset tulot nuorelle muodostuu ja sen jälkeen pohditaan paljonko rahasta käytetään ruoka-, ja asumiskuluihin. Niissä asioissa nuori tarvitsee tukemista ja rohkaisua, jotta elämä pääsee oikeille raiteille.

 Kuva 5. Kuvassa oleva nuori kurottautuu kohti tulevaisuuttaan. (Pixabay n.d.).

Haastatteluni

      Kävin haastattelemassa 17.11.-17 Pirkanmaan seudulla jälkihuollon ohjaajaa yhdessä Sofian kanssa. Saavuimme  paikalle ja lähdimme suunnistamaan kohti pääovea. Päästyämme sisään meitä vastaan käveli eräs työntekijä, jota tervehdimme.  Esittäydyimme ja menimme palaverihuoneeseen.

Työntekijä kertoi, että hän on aikaisemmalta koulutukseltaan mielenterveyshoitaja ja on myös työskennellyt lasten psykiatrisella osastolla. Tällä hetkellä hän työskentelee jälkihuollon ohjaajana 18-21-vuotiaiden nuorten kanssa. Asiakkuus voi tarvittaessa jatkua vielä asioinnin jälkeenkin puhelinsoittojen merkeissä. Heidän työnkuvansa on jaettu laitoshuoltoon ja perhehoitoon. Hän työskentelee laitoshuollosta päässeiden nuorten parissa, joilla asiakkuus on päättynyt laitoshuollossa ja vastaavasti myös sijaishuollossa.

Työntekijä kertoi, että hänen tehtävänään on tukea nuorta asunnon hankinnassa, opiskelussa, mielenterveys- tai päihdeongelmassa ja yhdessä nuoren kanssa saattavat tehdä esim. kodin hankintoja uuteen asuntoon. Työntekijä kertoi, että hänen tehtävänään on neuvoa ja opastaa nuorta. Hän kokee, että omassa työssään hän pyrkii olemaan nuoren rinnalla mutta haluaa tehdä itsestään tarpeettoman, sillä nuoren tulee itse ottaa vastuuta asioistaan. Ratkaisukeskeisen näkökulman työntekijä nosti menetelmistä esiin mutta varsinaisia menetelmiä heillä ei ole käytössä. Asiakkaiden kanssa paljon käytetään dialogista keskustelua.

Kehittämissuunnitelmiksi työntekijä nosti esiin SOTE-uudistuksen. Häntä hieman arvelutti, että miten muutoksessa pysyy mukana, kun jälkihuolto kehittyy sosiaalihuoltoasemaksi. Hän myös pohti, että onko työntekijöitä tulevaisuudessa riittävästi. Epävarmuutena hän koki vielä jälkihuollon palveluiden kilpailutuksen, jolloin laatu voi jäädä palveluiden jalkoihin.

Tulevaisuuden näkymiä työntekijä kuvasi sekavina ja kertoi, että mahdotonta on ennustaa, miten jälkihuollon palveluita toteutetaan SOTE-uudistuksen myötä. Epätietoisuus on siitä, kuka tekee ja missä tekee sekä miten jälkihuollon lainsäädäntö muuttuu tulevaisuudessa.

Kysyttäessä häneltä onnistumisen kokemuksista hän kertoi, että kokemuksia on paljon, sillä hän on työskennellyt 25-vuotta jälkihuollossa. Parhaimmat kokemukset liittyvät siihen, että nuori saa opiskelupaikan ja sitä kautta pääsee kiinni yhteiskuntaan, saa työpaikan tai vakava päihdeongelma poistuu. Työntekijä näkee myös sen onnistumisen kokemuksena, kun nuoressa tapahtuu kasvua ja muutosta kypsemmäksi nuoreksi.

 

Haastatteluni avohuollon yksikössä

Haastatteluni

 

Kävimme yhdessä Sofian kanssa haastattelemassa  ja tutustumassa pe 1.12.-17 Pirkanmaan seudulla sijaitsevaan avohuollon lastensuojelun perhetukikeskukseen. Haastattelimme erästä työntekijää.  Perhetukikeskus tarjoaa avohuollon sijoituspaikkana 12-18-vuotiaille nuorille tukea, joiden arjen haasteet ilmenevät vuorokausirytmi sekaisin, päihde- ja mielenterveysongelmina, vanhemman ja nuoren välisen suhteen ristiriitoina ja rikollisuuteen. Nuoret tulevat Kuusikon perhetukikeskukseen sosiaalityöntekijän päätöksen perusteella. Tällöin nuorta kuullaan asian tiimoilta ja halutessaan hän voi kieltäytyä palvelusta. Vanhemmalta ja nuorelta tulee olla suostumus aloittaessaan sijoituksen. Sen lisäksi perheen tulee sitoutua yhteistyöhön. Nuorten sijoitusaika on 2-6 kuukauteen.  

Työntekijä kertoi, että perhetukikeskuksessa on 7 huonetta ja niistä yksi huone valmistaa nuorta itsenäiseen asumiseen. Yksikössä kaiken kaikkiaan on 6 ohjaajaa, jotka toimivat kahtena tiiminä ja sen lisäksi yksikössä on 2 sairaanhoitajaa. Työntekijät ovat sosionomeja ja sairaanhoitajia. Työntekijät kirjaavat nuorista Effica kirjausohjelmaan vahvistaakseen oman turvallisuutensa. Perhetukikeskuksen tarkoituksena on, ettei nuori laitostuisi ja vanhemmat pyritään pitämään aktiivisesti osallisena sijoituksen ajan.

Asiakkuus sijoitusyksikössä aloitetaan aloitusneuvottelulla ja tehdään neuvonta- ja kasvatussuunnitelma, johon laaditaan tavoitteet ja keinot. Usein kotiin tehdään myös tehostettua perhetyötä, jossa vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteen. Tarkoitushan on, että sijoituspaikasta rutiinit ja asiat siirtyisivät kotiin, jonne nuori mahdollisesti palaa jakson jälkeen.

Esimerkki viikko-ohjelmasta

Ma: Perhetukikeskuksen ilta, jolloin pidetään nuorten kokous ja tehdään jotain yhdessä esim. ruuan laittaminen. Sen jälkeen nuori siivoaa omaan huoneensa. Kuusikko kodissa pidetään, joka päivä klo 15.30-16.30 hiljainen tunti, joka tarkoittaa sitä, että nuoret pysyvät omissa huoneissaan puuhastelemassa.

Keskiviikkona: Nuorten kanssa pidetään toimintailtaa, jolloin nuoret lähtevät koko porukalla ulos tekemään jotakin esim. Megazoneen lasertaistelupeli, keilaamaan tai elokuviin yhteisen kiinnostuksen mukaan.

Perhetukikeskuksen työntekijät antavat lääkkeitä ja sairaanhoitajat jakavat lääkkeet. Päivän aikana, kun nuoret ovat koulussa ohjaajat käyvät  nuorisopsykiatrian, Taysin psykiatrian poliklinikan tai koulun verkostopalavereissa.

Varsinaisiksi menetelmiksi työntekijä luettelee:

-          Elämänjana työskentely,

-          Dialoginen keskustelu ja

-          Perhekeskeisyys

 

Kysyttyämme kehittämissuunnitelmista työntekijä toteaa, että paikkoja tarvittaisiin enemmän niitä on tällä hetkellä aivan liian vähän Tampereen seudulla ja tarvitsijoita olisi paljon. Paikoista on aina huutava pula. Nykyään hänen mielestään panostetaan liikaa ennaltaehkäisyyn. Hän toteaa, että nyky ajan nuoret ovat haastavampia ja kipeimpiä.

Asuminen on perhetukikeskuksessa on ilmaista nuorelle. Perhetukikeskus maksaa Tampereen kaupungille alle 15- vuotiaasta 8 euroa/vkr ja yli 15-vuotiaasta 13 euroa/vkr. Osasto maksaa bussikortin ja lääkkeet. Vanhemmat huolehtivat nuoren vaatteista.

 Pyysimme vielä lopuksi työntekijää kertomaan kokemuksen, joka on sykähdyttänyt omassa työssä. Työntekijä kertoi, että nuoren tullessa sijoitukseen vanhempaan välit olivat poikki. Jakson jälkeen nuoren ja vanhemman välit olivat ehjät ja hyvät. Huippuhetkenä työntekijä kuvaa myös sitä, kun hän saavuttaa nuoren luottamuksen ja pystyy luomaan uskoa tulevaan. Hän painottaa, että pienillä asioilla on merkitys mutta usein asiat eivät mene niin kuin ne ovat sovittu.

 

 

Kuva 4. Tytön matka todellisuuteen. (Pixabay n.d.).

 

 

Sijaishuolto lastensuojelussa

Sijaishuolto

 

Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoitoa kodin ulkopuolella. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, lastensuojelulaitokseen, perhekotiin tai yksityiseen tai valtion järjestämään lastensuojelulaitokseen. (Lastensuojelun käsikirja n.d.).

 Mikäli " avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi" voidaan alkaa valmistelemaan sijaishuoltoa lapsen kohdalla. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 40)
 Sosiaalityöntekijä valmistelee ja päättää lapsen sijaishuoltopaikan. Sijoituspaikan valinnassa pyritään huomioimaan lapsen uskonnollinen ja kulttuurinen tausta sekä kielellinen kehitys. Paikan valinnassa pyritään huomioimaan se, että lapsi saa pitää yhteyttä läheisiinsä.

Hoidossa ja kasvatuksessa sijaishuollossa lapsella on oikeus pitää yhteyttä läheisiin. Sen lisäksi lapsella on oikeus tavata sosiaalityöntekijää ja olla tietoinen käsiteltävistä asioista. Lapsen sijaishuollon  vanhemmilla on käytössään huoltajan oikeudet.

Kiireellinen sijoitus tehdään silloin, jos lapsi on välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 40) Se on viimesijaisin toimenpide, mikäli lapsen turvallisuutta ei muuten pystytä turvaamaan. Kiireellistä sijoitusta pohditaan silloin, kun lapsen kodin olosuhteet ovat vaarantuneet tai hän on välittömässä vaarassa. Lapsen huoltajat ovat kykenemättömiä hoitamaan lastaan mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi. Sen lisäksi lapseen voi kohdistua väkivaltaa tai lasta laiminlyödään. Lapsi tai nuori voi itse omalla käyttäytymisellään aiheuttaa kiireellisen sijoitustarpeen esim. ranteisiin kohdistuva viiltely. Ennen päätöksentekoa tulee selvittää huoltajan,  viranomaisen tai 12-vuotta täyttäneen lapsen mielipide kiireellisestä sijoituksesta, jatkamisesta tai päättämisestä.  Kiireellisestä sijoituksesta päätöksen tekee johtava sosiaalityöntekijä.

Prosessissa seuraavaksi pohditaan sijoitetaanko lapsi tai nuori perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai terveydenhuollon laitokseen. Kiireellistä tehtäessä mietitään otetaanko lapsi täysin pois vanhemmilta vai sijoitetaanko esim. sukulaisille. Viranomaiset pyrkivät tekemään päätöksiä lapsen edun mukaisesti. Pohtiessaan kiireellistä sijoitusta mietitään, että onko ero  vanhemmista vai lapselle aiheutuva vaaratilanne haitallisempi. Kiireellinen sijoitusta valmistellaan 30 päivää ja sen jälkeen viranhaltijan tulee tehdä päätös sen jatkamisesta, lopettamisesta tai huostaanotosta. Kiireellistä sijoitusta ei aloiteta, jos katsotaan, että sijoitus voidaan hoitaa avohuollon tukitoimina. Jos perheen huoltaja ja 12-vuotta täyttänyt lapsi antaa suostumuksen voidaan hänet sijoittaa lastenkotiin, kriisiperheeseen tai läheisen henkilön luokse. (Sijaishuollon valmistelu ja muodot ai16) 

Jos 30 päivän kuluessa ei saada selville huostaanoton tarvetta tai viranhaltija voi tehdä päätöksen, että lapsen kiireellistä sijoitusta jatketaan 30 päivää. Se edellyttää, että lastensuojelutoimenpiteitä ei pystytä päättämään ilman lisäselvitystä tai lisäselvityksiä ei ole mahdollisuus saada 30 päivän kiireellisen sijoituksen alkamisesta. Prosessissa ja jatkopäätöksessä huomioidaan lapsen etu. (Sijaishuollon valmistelu ja muodot ai16)

Siirtymävaiheessa, kun lapsi tai nuori päätetään sijoittaa perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai terveydenhuollon laitokseen tehdään hänelle asiakassuunnitelma. Siihen kirjataan sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet,  lapselle ja huoltajalle avun sekä tuen järjestämisestä tai yhteydenpidon tavat  huoltajiin. Sen lisäksi asiakassuunnitelmaan kirjataan se, miten lapsen edun mukaisesti hän voi palata takaisin perheeseen. Sijaishuollon tavoitteena on se, että lapsi tai nuori pystyisi palaamaan takaisin kotiin mutta niin ei aina valitettavasti käy. (Sijaishuollon valmistelu ja muodot ai16)

Oma pohdintani

Pidän hyvänä, että sijaishuollossa on useampia vaihtoehtoja lapsen sijoittamiseen. Kiireellisissä sijoitustapauksissa sijoituspaikka voi ehkä vaihtua, joka varmasti rasittaa lasta mutta se ehkä kuuluu kiireellisen sijoituksen päätökseen. Sijaishuoltopäätöksiä tuskin tehdään kevyin perustein ja aina lapsen etu on etusijalla.

Haastatteluni

Sijaishuollosta sain sähköpostitse vastauksia seuraaviin kysymyksiin?
- Mitä teette työksenne?
- Mitä menetelmiä käytätte työssänne?
- Onko teillä jotain kehittämissuunnitelmia työhön liittyen?
- Millaiset ovat tulevaisuuden näkymät  lastensuojelutyössä työpaikallanne?

 Olin yhteydessä sijaishuollon ostopalveluita koskevaan yksikköön sähköpostitse. Sosiaalityöntekijä vastasi lähettämiini kysymyksiini. Hän kertoi, että Sijaishuollon ostopalvelut hoitaa Tampereen ja 11 seutukunnan sijaishuollon paikan etsimisen lastensuojelulaitokseen tai perhehoitoon.

 Ensin lapsen asioista vastaava kunnan sosiaalityöntekijä tekee pyynnön sijaishuoltopaikan etsimiseksi ostopalveluille ja sijoituspyynnön perusteella he aloittavat sijaishuoltoyksikön etsimisen. Sijaishuollon tiimi etsii sellaisen paikan lapselle, joka vastaa hänen tarpeitaan. He tuntevat kaikki kilpailutuksessa hyväksytyt paikat ja tekevät tarkastuskäyntejä ja valvovat sijaishuoltoyksiköitä. He kilpailuttavat eri sijaishuollonyksiköt ja valitsevat niistä yhdessä lapsen asioita hoitavan sosiaalityöntekijän kanssa, kilpailutuksessa mennään aina lapsen etu edellä.
Sijaishuoltoyksiköiden valvontakäyntejä he tekevät säännöllisesti ja ovat siinä tiiviissä yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa. Sijaishuollon ostopalvelut valvoo myös Tampereen omia laitoksia. Sijaishuollon ostopalvelut ovat mukana myös jos sijaishuollon paikkaan on tarve tehdä muutosta.Teidän asiakkaat ovat pääsääntöisesti 13-17 vuotiaita. 

Kehittämisiä ja tulevaisuuden näkymiä sosiaalityöntekijä kertoi SOTE-uudistuksen luovan uudenlaisia odotuksia . Hän kertoi, että vielä on epäselvää mitä kaikkea uudistusta sieltä kautta tulee, joten niistä hän ei hirveästi osannut kertoa mitään. Sen verran hän kertoi, että lapsen kuuleminen on tulossa työhön mukaan. Menetelmiä lapsen kuulemiseen heillä ei vielä ollut. Mutta on tulossa jotakin haastattelulomakeita, minkä avulla lasta voidaan haastatella ja hänen äänensä saada kuuluville. Sosiaalityöntekijä sanoi, että tällä hetkellä he eivät tee lasten kanssa kasvokkain töitä mutta mahdollisesti tulevaisuudessa sekin voi muuttua.

 

Lastensuojeluilmoitus ja palvelutarpeen arviointi lastensuojelussa

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä jokainen henkilö, joka havaitsee huolestumisensa.
Lasten kanssa työskentelevä aikuinen on aina on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos lapsen hoitoa ja huolenpitoa on laiminlyöty tai kasvuolosuhteet ovat vaarantuneet. Sen lisäksi työntekijä voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos hän havaitsee poikkeavuutta lapsen käytöksessä tai fyysisessä olemuksessa, jolloin voidaan epäillä lastensuojelun tarvetta.  Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä sosiaalitoimesta. Sen voi tehdä nimettömänä tai nimellisenä. Lastensuojeluilmoitukseen tekemiseen on mahdollisuus käyttää valmista lomaketta, mikäli se auttaa asiaa tai halutaan, että lomake täytetään sanatarkasti oikein. Ilmoituksen syynä voi olla lapsen heitteillejättö, seksuaalinen hyväksikäyttö tai lapsen hyvinvoinnin laiminlyönti. Sen lisäksi vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma, jaksamattomuus tai lapsen hyvinvoinnin laiminlyönti voivat olla syitä lapsensuojeluilmoituksen tekemiseen.
(Lastensuojelu käsikirja n.d.).

Omassa työssäni en ole vielä milloinkaan tehnyt lastensuojeluilmoitusta lapsesta. Uskoisin, että on helpompaa tehdä lastensuojeluilmoitus työntekijänä, kun ilmoituksen tekijän tukena ovat oman tiimin jäsenet ja päiväkodinjohtaja. Toisinaan kuulee, että lastensuojeluilmoitus luo perheille pelkoa siitä, että lapsi otetaan heiltä pois mutta käytännössä ymmärtääkseni tosi harvoin niin käy.

Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä arvioi lapsen lastensuojelutarpeen kiireellisyyden. Palvelutarpeen selvitys tehdään viimeistään 7 päivän jälkeen lastensuojeluilmoituksen vireille tulosta, siinä arvioidaan tarvitaanko asiakkuutta vai ei. Arvion tukitoimista ja palveluista tekee sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen kasvuolosuhteita ja huoltajien tai muiden vastaavien huoltajien mahdollisuuksia hoitaa lasta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä arvioi, että lapsen kasvuolosuhteet ovat vaaraantuneet tai lapsi vaarantaa itseään käytöksellään ja lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja.  (Lastensuojelulaki 2007/417 § 26)

 Jos havaitaan, ettei lastensuojelun tarvetta ole mutta perhe tarvitsee tukea arkeen voivat he saada sosiaalihuoltolain mukaista palvelua. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava 7 arkipäivän kuluttua ja palvelun tarve on valmistuttava 3 kuukauden kuluttua. Asiakkaan elämäntilanteen arviointi tehdään yhdessä viranomaisten, huoltajan tai vanhemman kanssa. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 § 36)

Palvelutarpeen arviointi sisältää:

·         yhteenvedon asiakkaan tilanteesta, sosiaalipalveluista ja erityisestä tuesta

·          sosiaalihuollon ammattilaisen johtopäätökset asiakkuudesta

·         Asiakkaan mielipide ja näkemys asiasta.

 ( Sosiaalihuoltolaki  1301/2014 § 37)

Sen jälkeen asiakkaalle tehdään asiakassuunnitelma, johon kirjataan tuen tarve, tarvittavat palvelut, kuinka usein asiakas ja työntekijä tapaavat, asiakkaan voimavarat ja vahvuudet, työntekijän ja asiakkaan asettamat yhteiset tavoitteet, asiakkuuden keston arviointi, tiedot eri yhteistyötahoista, suunnitelman seurannasta ja tavoitteiden uudelleen arvioimisesta. Asiakassuunnitelma on tarvittaessa tarkistettava. (Lastensuojelun käsikirja n.d.).

Oma pohdintani

Opiskellessani lähihoitajaksi tein viimeisen harjoittelun lastensuojelun perhetyössä. Koin, että tärkeintä on saada perhe osallistumaan ja motivoitumaan asiakassuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteisiin saattoi kuulua vanhemmuuden tukeminen, koulupoissaolojen väheneminen tai yhteisistä kotitöistä huolehtiminen. Silloin sain kokemuksen, että toisinaan tapahtui pienin askelin edistystä, kun taas joskus edistystä ei tapahtunut juuri laisinkaan.

Kuva 3. Tyttö luo toivoa tulevaan. ( Pixabay n.d.).

 

Haastattelukäyntini

Kävimme opiskelukaverini Sofian kanssa haastattelemassa 17.11.-17  Pirkanmaan sosiaaliasemassa  sosiaalityöntekijää, joka tekee johtavan sosiaalityöntekijän kanssa lastensuojeluilmoitusten pohjalta palvelutarpeen arviointeja.

Lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta 7 päivän kuluessa tehdään kartoitus perheen tilanteesta, mikäli sosiaalityöntekijä tapaamisen jälkeen ja yhdessä perheen kanssa päätetään, että tukitoimet aloitetaan tehdään yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen arviointi, jossa selvitetään perheen tilanne. Tärkeää on, että perhe saadaan motivoitua mukaan muutokseen tarjoamalla erilaisia palveluja ja keinoja arjen pyörittämiseen sekä energiaa luomalla. He tekevät yhteystyötä erilaisten 3. sektorin järjestöjen, yksityisen ja kunnallisen palveluiden kanssa.

Työntekijä kertoi, että työmenetelmänä he käyttävät dialogista keskustelua, lyhytterapiaa, ratkaisukeskeistä näkökulmaa ja voivat pohtia yhdessä asiakkaan kanssa esim. Elämän hyvät asiat korttien avulla elämän tärkeimpiä asioita.

Kehittämissuunnitelmiksi hän nosti esiin SOTE-uudistuksen. Hän ei osannut vielä sanoa, mitä se tulee pitämään sisällään. Heidän yksikkönsä on menossa siihen, että tiimi ottaa vastaan lastensuojeluilmoituksia. Tulevaisuudessa ennaltaehkäisyyn pyritään panostamaan enemmän, jotta perheille saataisiin mahdollisimman pian apua.

Onnistumisen kokemuksena hän nosti esiin tapauksen, jossa nuori tyttö oli huumeiden käyttäjä ja taustalla oli myös masennusta. Hän oli laitoshoidossa ja vetäytyi useasti omiin nurkkiinsa. Sen lisäksi tyttö koki, että kotona hän ei saanut ottaa vastuuta omasta elämästään. Työntekijä sai tytön kiinnostumaan avotyöstä ja tyttö pääsi lopulta elämän raiteisiin kiinni.