Lastensuojeluilmoitus ja palvelutarpeen arviointi lastensuojelussa

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä jokainen henkilö, joka havaitsee huolestumisensa.
Lasten kanssa työskentelevä aikuinen on aina on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos lapsen hoitoa ja huolenpitoa on laiminlyöty tai kasvuolosuhteet ovat vaarantuneet. Sen lisäksi työntekijä voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos hän havaitsee poikkeavuutta lapsen käytöksessä tai fyysisessä olemuksessa, jolloin voidaan epäillä lastensuojelun tarvetta.  Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä sosiaalitoimesta. Sen voi tehdä nimettömänä tai nimellisenä. Lastensuojeluilmoitukseen tekemiseen on mahdollisuus käyttää valmista lomaketta, mikäli se auttaa asiaa tai halutaan, että lomake täytetään sanatarkasti oikein. Ilmoituksen syynä voi olla lapsen heitteillejättö, seksuaalinen hyväksikäyttö tai lapsen hyvinvoinnin laiminlyönti. Sen lisäksi vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma, jaksamattomuus tai lapsen hyvinvoinnin laiminlyönti voivat olla syitä lapsensuojeluilmoituksen tekemiseen.
(Lastensuojelu käsikirja n.d.).

Omassa työssäni en ole vielä milloinkaan tehnyt lastensuojeluilmoitusta lapsesta. Uskoisin, että on helpompaa tehdä lastensuojeluilmoitus työntekijänä, kun ilmoituksen tekijän tukena ovat oman tiimin jäsenet ja päiväkodinjohtaja. Toisinaan kuulee, että lastensuojeluilmoitus luo perheille pelkoa siitä, että lapsi otetaan heiltä pois mutta käytännössä ymmärtääkseni tosi harvoin niin käy.

Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä arvioi lapsen lastensuojelutarpeen kiireellisyyden. Palvelutarpeen selvitys tehdään viimeistään 7 päivän jälkeen lastensuojeluilmoituksen vireille tulosta, siinä arvioidaan tarvitaanko asiakkuutta vai ei. Arvion tukitoimista ja palveluista tekee sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen kasvuolosuhteita ja huoltajien tai muiden vastaavien huoltajien mahdollisuuksia hoitaa lasta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä arvioi, että lapsen kasvuolosuhteet ovat vaaraantuneet tai lapsi vaarantaa itseään käytöksellään ja lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja.  (Lastensuojelulaki 2007/417 § 26)

 Jos havaitaan, ettei lastensuojelun tarvetta ole mutta perhe tarvitsee tukea arkeen voivat he saada sosiaalihuoltolain mukaista palvelua. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava 7 arkipäivän kuluttua ja palvelun tarve on valmistuttava 3 kuukauden kuluttua. Asiakkaan elämäntilanteen arviointi tehdään yhdessä viranomaisten, huoltajan tai vanhemman kanssa. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 § 36)

Palvelutarpeen arviointi sisältää:

·         yhteenvedon asiakkaan tilanteesta, sosiaalipalveluista ja erityisestä tuesta

·          sosiaalihuollon ammattilaisen johtopäätökset asiakkuudesta

·         Asiakkaan mielipide ja näkemys asiasta.

 ( Sosiaalihuoltolaki  1301/2014 § 37)

Sen jälkeen asiakkaalle tehdään asiakassuunnitelma, johon kirjataan tuen tarve, tarvittavat palvelut, kuinka usein asiakas ja työntekijä tapaavat, asiakkaan voimavarat ja vahvuudet, työntekijän ja asiakkaan asettamat yhteiset tavoitteet, asiakkuuden keston arviointi, tiedot eri yhteistyötahoista, suunnitelman seurannasta ja tavoitteiden uudelleen arvioimisesta. Asiakassuunnitelma on tarvittaessa tarkistettava. (Lastensuojelun käsikirja n.d.).

Oma pohdintani

Opiskellessani lähihoitajaksi tein viimeisen harjoittelun lastensuojelun perhetyössä. Koin, että tärkeintä on saada perhe osallistumaan ja motivoitumaan asiakassuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteisiin saattoi kuulua vanhemmuuden tukeminen, koulupoissaolojen väheneminen tai yhteisistä kotitöistä huolehtiminen. Silloin sain kokemuksen, että toisinaan tapahtui pienin askelin edistystä, kun taas joskus edistystä ei tapahtunut juuri laisinkaan.

Kuva 3. Tyttö luo toivoa tulevaan. ( Pixabay n.d.).

 

Haastattelukäyntini

Kävimme opiskelukaverini Sofian kanssa haastattelemassa 17.11.-17  Pirkanmaan sosiaaliasemassa  sosiaalityöntekijää, joka tekee johtavan sosiaalityöntekijän kanssa lastensuojeluilmoitusten pohjalta palvelutarpeen arviointeja.

Lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta 7 päivän kuluessa tehdään kartoitus perheen tilanteesta, mikäli sosiaalityöntekijä tapaamisen jälkeen ja yhdessä perheen kanssa päätetään, että tukitoimet aloitetaan tehdään yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen arviointi, jossa selvitetään perheen tilanne. Tärkeää on, että perhe saadaan motivoitua mukaan muutokseen tarjoamalla erilaisia palveluja ja keinoja arjen pyörittämiseen sekä energiaa luomalla. He tekevät yhteystyötä erilaisten 3. sektorin järjestöjen, yksityisen ja kunnallisen palveluiden kanssa.

Työntekijä kertoi, että työmenetelmänä he käyttävät dialogista keskustelua, lyhytterapiaa, ratkaisukeskeistä näkökulmaa ja voivat pohtia yhdessä asiakkaan kanssa esim. Elämän hyvät asiat korttien avulla elämän tärkeimpiä asioita.

Kehittämissuunnitelmiksi hän nosti esiin SOTE-uudistuksen. Hän ei osannut vielä sanoa, mitä se tulee pitämään sisällään. Heidän yksikkönsä on menossa siihen, että tiimi ottaa vastaan lastensuojeluilmoituksia. Tulevaisuudessa ennaltaehkäisyyn pyritään panostamaan enemmän, jotta perheille saataisiin mahdollisimman pian apua.

Onnistumisen kokemuksena hän nosti esiin tapauksen, jossa nuori tyttö oli huumeiden käyttäjä ja taustalla oli myös masennusta. Hän oli laitoshoidossa ja vetäytyi useasti omiin nurkkiinsa. Sen lisäksi tyttö koki, että kotona hän ei saanut ottaa vastuuta omasta elämästään. Työntekijä sai tytön kiinnostumaan avotyöstä ja tyttö pääsi lopulta elämän raiteisiin kiinni.