Jälkihuolto

 

Jälkihuolto aloitetaan, kun sosiaalityöntekijä tekee sijaishuollosta tehdään lopettamista koskeva päätös tai jos avohuollon tukitoimena päätetään lopettaa sijoitus, joka on kestänyt yhtä jaksoisesti puolen vuotta. Nuorelle voidaan järjestää jälkihuolto, vaikka hän ei olisi ollut kodin ulkopuolelle sijoitettuna tai sijoitus olisi kestänyt alle puoli vuotta. Tällä tavalla voidaan tukea nuoren itsenäistymistä. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 75)

 Jälkihuollossa lapselle laaditaan jälkihuoltosuunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet.  Sen lisäksi keskustellaan nuoren tarpeista, huoltajien ja viranomaisten kanssa pohditaan tuen tarpeita. Jälkihuollossa pyritään tukemaan nuoren ja vanhemman kotiutumista sijaishuollosta. Nuori voi saada jälkihuollon antamia palveluita 18-21 ikävuoteen asti. (Lastensuojelun käsikirja n.d.).

Yhdessä jälkihuollon ohjaajan kanssa nuori voi saada tukea:

-  asunnon hankintaan

-  koulunkäynnin ja opintojen suorittamiseen

-  harrastuksen etsiminen

-  osallistetaan osallistumaan vertaistuki-iltoihin

-  ohjausta rahan käyttöön esim. asumisessa ja koulutuksessa sekä arjen kulussa

-  henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta arjessa esim. pyykin pesemisessä, ruuan laitossa

 

Nuoren tulisi saada mahdollisimman laaja palvelukokonaisuus, josta hän hyötyisi vielä jälkihuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuollossa olevalle nuorelle tulee järjestää riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet ja järjestettävä tarvittava asunto nuorelle, kun riittämätön toimeentulo, puutteelliset asumisolot tai asunnon puuttuminen ovat esteenä nuoren kuntoutumiselle. ( Lastensuojelulaki §76a) Nuori on oikeutettu toimeentulo tukeen, jos hän on ollut lastensuojelupalveluiden piirissä alle 21-vuotiaana. (Lastensuojelun käsikirja n.d.)

Jälkihuollossa nuoren asunnon tukeminen tarkoittaa esim. apua asunnon hankinnassa, tuetun asumisen järjestämisessä ja vuokravakuuden maksamisessa. Nuorille tarkoitettuja tuettuja asuntoja tarjoavat esim. Nuorisoasuntoliitto ja Nuorisosäätiö. (Lastensuojelun käsikirja n.d.)

 

Jälkihuolto päättyy nuoren täytettyä 21-vuotta tai viiden vuoden kuluttua lapsen sijoittamisen jälkeen. Nuorelle jälkihuolto on vapaaehtoista. Jos nuori kieltäytyy jälkihuollosta voi hän milloin vain pyytää sitä ennen 21-vuotta. Jälkihuollon päättyessä nuorelle laaditaan suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käyttämät palvelut ja tukitoimet.

 

Oma pohdintani

Koen, että ilman jälkihuoltoa nuori ei voi lähteä omin siivin maailmaan. Onnistunut jälkihuolto rohkaisee nuorta aikuisena elämiseen. Ensiarvoisen tärkeää on, että kun nuori lähtee kokeilemaan omia siipiään saa hän siihen rinnalla kulkijan, kuten haastateltavani kertoi. Olen sitä mieltä, että on välttämätöntä miettiä, minkälaiset tulot nuorelle muodostuu ja sen jälkeen pohditaan paljonko rahasta käytetään ruoka-, ja asumiskuluihin. Niissä asioissa nuori tarvitsee tukemista ja rohkaisua, jotta elämä pääsee oikeille raiteille.

 Kuva 5. Kuvassa oleva nuori kurottautuu kohti tulevaisuuttaan. (Pixabay n.d.).

Haastatteluni

      Kävin haastattelemassa 17.11.-17 Pirkanmaan seudulla jälkihuollon ohjaajaa yhdessä Sofian kanssa. Saavuimme  paikalle ja lähdimme suunnistamaan kohti pääovea. Päästyämme sisään meitä vastaan käveli eräs työntekijä, jota tervehdimme.  Esittäydyimme ja menimme palaverihuoneeseen.

Työntekijä kertoi, että hän on aikaisemmalta koulutukseltaan mielenterveyshoitaja ja on myös työskennellyt lasten psykiatrisella osastolla. Tällä hetkellä hän työskentelee jälkihuollon ohjaajana 18-21-vuotiaiden nuorten kanssa. Asiakkuus voi tarvittaessa jatkua vielä asioinnin jälkeenkin puhelinsoittojen merkeissä. Heidän työnkuvansa on jaettu laitoshuoltoon ja perhehoitoon. Hän työskentelee laitoshuollosta päässeiden nuorten parissa, joilla asiakkuus on päättynyt laitoshuollossa ja vastaavasti myös sijaishuollossa.

Työntekijä kertoi, että hänen tehtävänään on tukea nuorta asunnon hankinnassa, opiskelussa, mielenterveys- tai päihdeongelmassa ja yhdessä nuoren kanssa saattavat tehdä esim. kodin hankintoja uuteen asuntoon. Työntekijä kertoi, että hänen tehtävänään on neuvoa ja opastaa nuorta. Hän kokee, että omassa työssään hän pyrkii olemaan nuoren rinnalla mutta haluaa tehdä itsestään tarpeettoman, sillä nuoren tulee itse ottaa vastuuta asioistaan. Ratkaisukeskeisen näkökulman työntekijä nosti menetelmistä esiin mutta varsinaisia menetelmiä heillä ei ole käytössä. Asiakkaiden kanssa paljon käytetään dialogista keskustelua.

Kehittämissuunnitelmiksi työntekijä nosti esiin SOTE-uudistuksen. Häntä hieman arvelutti, että miten muutoksessa pysyy mukana, kun jälkihuolto kehittyy sosiaalihuoltoasemaksi. Hän myös pohti, että onko työntekijöitä tulevaisuudessa riittävästi. Epävarmuutena hän koki vielä jälkihuollon palveluiden kilpailutuksen, jolloin laatu voi jäädä palveluiden jalkoihin.

Tulevaisuuden näkymiä työntekijä kuvasi sekavina ja kertoi, että mahdotonta on ennustaa, miten jälkihuollon palveluita toteutetaan SOTE-uudistuksen myötä. Epätietoisuus on siitä, kuka tekee ja missä tekee sekä miten jälkihuollon lainsäädäntö muuttuu tulevaisuudessa.

Kysyttäessä häneltä onnistumisen kokemuksista hän kertoi, että kokemuksia on paljon, sillä hän on työskennellyt 25-vuotta jälkihuollossa. Parhaimmat kokemukset liittyvät siihen, että nuori saa opiskelupaikan ja sitä kautta pääsee kiinni yhteiskuntaan, saa työpaikan tai vakava päihdeongelma poistuu. Työntekijä näkee myös sen onnistumisen kokemuksena, kun nuoressa tapahtuu kasvua ja muutosta kypsemmäksi nuoreksi.