Sijaishuolto lastensuojelussa

Sijaishuolto

 

Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoitoa kodin ulkopuolella. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, lastensuojelulaitokseen, perhekotiin tai yksityiseen tai valtion järjestämään lastensuojelulaitokseen. (Lastensuojelun käsikirja n.d.).

 Mikäli " avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi" voidaan alkaa valmistelemaan sijaishuoltoa lapsen kohdalla. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 40)
 Sosiaalityöntekijä valmistelee ja päättää lapsen sijaishuoltopaikan. Sijoituspaikan valinnassa pyritään huomioimaan lapsen uskonnollinen ja kulttuurinen tausta sekä kielellinen kehitys. Paikan valinnassa pyritään huomioimaan se, että lapsi saa pitää yhteyttä läheisiinsä.

Hoidossa ja kasvatuksessa sijaishuollossa lapsella on oikeus pitää yhteyttä läheisiin. Sen lisäksi lapsella on oikeus tavata sosiaalityöntekijää ja olla tietoinen käsiteltävistä asioista. Lapsen sijaishuollon  vanhemmilla on käytössään huoltajan oikeudet.

Kiireellinen sijoitus tehdään silloin, jos lapsi on välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. (Lastensuojelulaki 417/2007 § 40) Se on viimesijaisin toimenpide, mikäli lapsen turvallisuutta ei muuten pystytä turvaamaan. Kiireellistä sijoitusta pohditaan silloin, kun lapsen kodin olosuhteet ovat vaarantuneet tai hän on välittömässä vaarassa. Lapsen huoltajat ovat kykenemättömiä hoitamaan lastaan mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi. Sen lisäksi lapseen voi kohdistua väkivaltaa tai lasta laiminlyödään. Lapsi tai nuori voi itse omalla käyttäytymisellään aiheuttaa kiireellisen sijoitustarpeen esim. ranteisiin kohdistuva viiltely. Ennen päätöksentekoa tulee selvittää huoltajan,  viranomaisen tai 12-vuotta täyttäneen lapsen mielipide kiireellisestä sijoituksesta, jatkamisesta tai päättämisestä.  Kiireellisestä sijoituksesta päätöksen tekee johtava sosiaalityöntekijä.

Prosessissa seuraavaksi pohditaan sijoitetaanko lapsi tai nuori perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai terveydenhuollon laitokseen. Kiireellistä tehtäessä mietitään otetaanko lapsi täysin pois vanhemmilta vai sijoitetaanko esim. sukulaisille. Viranomaiset pyrkivät tekemään päätöksiä lapsen edun mukaisesti. Pohtiessaan kiireellistä sijoitusta mietitään, että onko ero  vanhemmista vai lapselle aiheutuva vaaratilanne haitallisempi. Kiireellinen sijoitusta valmistellaan 30 päivää ja sen jälkeen viranhaltijan tulee tehdä päätös sen jatkamisesta, lopettamisesta tai huostaanotosta. Kiireellistä sijoitusta ei aloiteta, jos katsotaan, että sijoitus voidaan hoitaa avohuollon tukitoimina. Jos perheen huoltaja ja 12-vuotta täyttänyt lapsi antaa suostumuksen voidaan hänet sijoittaa lastenkotiin, kriisiperheeseen tai läheisen henkilön luokse. (Sijaishuollon valmistelu ja muodot ai16) 

Jos 30 päivän kuluessa ei saada selville huostaanoton tarvetta tai viranhaltija voi tehdä päätöksen, että lapsen kiireellistä sijoitusta jatketaan 30 päivää. Se edellyttää, että lastensuojelutoimenpiteitä ei pystytä päättämään ilman lisäselvitystä tai lisäselvityksiä ei ole mahdollisuus saada 30 päivän kiireellisen sijoituksen alkamisesta. Prosessissa ja jatkopäätöksessä huomioidaan lapsen etu. (Sijaishuollon valmistelu ja muodot ai16)

Siirtymävaiheessa, kun lapsi tai nuori päätetään sijoittaa perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai terveydenhuollon laitokseen tehdään hänelle asiakassuunnitelma. Siihen kirjataan sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet,  lapselle ja huoltajalle avun sekä tuen järjestämisestä tai yhteydenpidon tavat  huoltajiin. Sen lisäksi asiakassuunnitelmaan kirjataan se, miten lapsen edun mukaisesti hän voi palata takaisin perheeseen. Sijaishuollon tavoitteena on se, että lapsi tai nuori pystyisi palaamaan takaisin kotiin mutta niin ei aina valitettavasti käy. (Sijaishuollon valmistelu ja muodot ai16)

Oma pohdintani

Pidän hyvänä, että sijaishuollossa on useampia vaihtoehtoja lapsen sijoittamiseen. Kiireellisissä sijoitustapauksissa sijoituspaikka voi ehkä vaihtua, joka varmasti rasittaa lasta mutta se ehkä kuuluu kiireellisen sijoituksen päätökseen. Sijaishuoltopäätöksiä tuskin tehdään kevyin perustein ja aina lapsen etu on etusijalla.

Haastatteluni

Sijaishuollosta sain sähköpostitse vastauksia seuraaviin kysymyksiin?
- Mitä teette työksenne?
- Mitä menetelmiä käytätte työssänne?
- Onko teillä jotain kehittämissuunnitelmia työhön liittyen?
- Millaiset ovat tulevaisuuden näkymät  lastensuojelutyössä työpaikallanne?

 Olin yhteydessä sijaishuollon ostopalveluita koskevaan yksikköön sähköpostitse. Sosiaalityöntekijä vastasi lähettämiini kysymyksiini. Hän kertoi, että Sijaishuollon ostopalvelut hoitaa Tampereen ja 11 seutukunnan sijaishuollon paikan etsimisen lastensuojelulaitokseen tai perhehoitoon.

 Ensin lapsen asioista vastaava kunnan sosiaalityöntekijä tekee pyynnön sijaishuoltopaikan etsimiseksi ostopalveluille ja sijoituspyynnön perusteella he aloittavat sijaishuoltoyksikön etsimisen. Sijaishuollon tiimi etsii sellaisen paikan lapselle, joka vastaa hänen tarpeitaan. He tuntevat kaikki kilpailutuksessa hyväksytyt paikat ja tekevät tarkastuskäyntejä ja valvovat sijaishuoltoyksiköitä. He kilpailuttavat eri sijaishuollonyksiköt ja valitsevat niistä yhdessä lapsen asioita hoitavan sosiaalityöntekijän kanssa, kilpailutuksessa mennään aina lapsen etu edellä.
Sijaishuoltoyksiköiden valvontakäyntejä he tekevät säännöllisesti ja ovat siinä tiiviissä yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa. Sijaishuollon ostopalvelut valvoo myös Tampereen omia laitoksia. Sijaishuollon ostopalvelut ovat mukana myös jos sijaishuollon paikkaan on tarve tehdä muutosta.Teidän asiakkaat ovat pääsääntöisesti 13-17 vuotiaita. 

Kehittämisiä ja tulevaisuuden näkymiä sosiaalityöntekijä kertoi SOTE-uudistuksen luovan uudenlaisia odotuksia . Hän kertoi, että vielä on epäselvää mitä kaikkea uudistusta sieltä kautta tulee, joten niistä hän ei hirveästi osannut kertoa mitään. Sen verran hän kertoi, että lapsen kuuleminen on tulossa työhön mukaan. Menetelmiä lapsen kuulemiseen heillä ei vielä ollut. Mutta on tulossa jotakin haastattelulomakeita, minkä avulla lasta voidaan haastatella ja hänen äänensä saada kuuluville. Sosiaalityöntekijä sanoi, että tällä hetkellä he eivät tee lasten kanssa kasvokkain töitä mutta mahdollisesti tulevaisuudessa sekin voi muuttua.